Kennel Käpälämäki banner  

 

ETUSIVU

MEISTÄ

KOIRAMME

PENTUEET

SOPIIKO MÄYRÄKOIRA SINULLE?

LINKIT

VIERASKIRJA

OTA YHTEYTTÄ

Käpälämäki kennelin toimintasuunnitelma 2008 (lopputyö kasvattajan jatkokurssilla)

Perustiedot kennelistä

Historia

Kennel Käpälämäen toiminta on alkanut ensimmäisistä mäyräkoiranpennuista vuonna 1970. Perustaja on nykyisen omistajan Tuija Lindholmin äiti Mirja Lindholm. Kennelnimi on rekisteröity 1973 muutaman pentueen jälkeen. Kennel on niin sanottu kotikennel ja toiminut aina kerrostalossa kantakaupungissa.

Mäyräkoiraharrastus alkoi vuonna 1966 ensimmäisellä pitkäkarvaisella Tokkolan Lupatra Sorella Di Seta, josta tuli kennelin kantanarttu. 1971 kenneliin tuli ensimmäinen karkeakarvainen mäyräkoira Zekiwa Happy Days kotiin jätetyn pennun jäätyä auton alle. Happy Days oli kennelin karkeakarvaisten kantanarttu. Molempia karvanlaatuja kasvatettiin noin yhden pentueen vuosivauhdilla koko 70-luku. Jalostusnarttuja oli enimmillään neljä kotona, mutta sijoitusnarttuja ei lainkaan.

Kennelin toiminta hiipui 80-luvun alkuun perheen lasten aikuistuttua ja muutettua muualle. Omista linjoista ei jäänyt yhtään koiraa ja vanhusten kuoltua ostettiin uusi pitkäkarvainen narttu Sarilin Luxorita 1984. Sille teetettiin yhdet Käpälämäki-pennut vuonna 1990 Mirja ja Tuija Lindholmin yhteishoidossa.

Vuonna 1998 aloitettiin toiminta uudestaan uuden nartun Ahotorpan Nanan ostolla. Sen kanssa käytiin näyttelyissä ja agilityssa. Siitä tuli uusi kantanarttu, kun 2004 syntyi pitkästä aikaa Käpälämäki-pentue, josta jätettiin yksi narttu kotiin. Vuonna 2004 tytär Tuija Lindholm kävi kasvattajan peruskurssin ja kennelnimi siirtyi hänelle. Pentueita on syntynyt sen jälkeen kaksi, noin kerran 1,5 vuodessa.
Keväällä 2008 Tuija Lindholm kävi kasvattajan jatkokurssin.

Henkilökunta ja muut perustiedot

Kennelin omistaja on Tuija Lindholm joka on perustajan Mirja Lindholmin tytär.

Kennelin kotipaikka on Helsinki. Kennel toimii kotona kerrostalossa Jääkärinkadulla, Ullanlinnassa, 00150 Helsinki. Pennuille on varattu noin 20 m2 keittiö, muuten koirat oleilevat ihmisten kanssa kaikissa tiloissa. Kesällä koirat voivat nauttia vapaudesta maalla Karkkilassa.

Kennel kasvattaa pitkäkarvaisia normaalikokoisia mäyräkoiria. Omia pentuja otetaan loma-ajoiksi hoitoon.

Kennelin pääkasvattaja on Tuija Lindholm, mutta mukana toiminnassa on myös kaksi tytärtä, joista toinen on jo aikuinen. Myös Mirja Lindholm osallistuu aktiivisesti koirien hoitoon. Hän asuu aivan lähellä ja hoitaa myös eläkkeellä olevaa kantanarttua.

Tyttäret Aurora ja Ottilia ovat apuna näyttelyissä ja pentujen hoidossa. Pienin perheen lapsista, Ilmari osallistuu myös kavereidensa kanssa pentujen totuttamiseen lapsiin. Tarvittaessa on käytössä myös muita sukulaisia pentu- tai koiravahdeiksi. Tuija ja Ilmari harjoittavat koiria verijäljelle ja Tuija käy jonkun kanssa kokeissa. Tuija vie koiria myös luola- ja agilityharjoituksiin.
Kaikki edellä mainitut ihmiset ovat eläneet koko ikänsä koirien kanssa. Koira on heille kumppani, jolle uhrataan aikaa.

Toimintaidea ja pitkän tähtäimen tavoite

Kennelin tavoite on kasvattaa hyväluonteisia, terveitä ja rodunomaisia koiria iloksi ja seuraksi ihmisille. Mäyräkoira on metsästyskoirarotu, joten tarkoitus on myös säilyttää se käyttötarkoitukseen sopivana. Pitkän tähtäimen suunnitelma on saada kasvatteja näyttelyiden lisäksi myös taipumuskokeisiin. Pitkäkarvaisissa mäyräkoirissa on katoamassa luolakoiraominaisuudet, koska niitä on mäyräkoirista koristeellisimpana rotuna jalostettu pehmeämmiksi seurakoiriksi.

Kennelin tavoite on jalostustyöllä pitää pitkäkarvainenkin mäyräkoira rodunomaisena käyttöominaisuuksiin liittyvissä luonteenpiirteissä. Parhaimmillaan mäyräkoira on on-off-koira, joka pystyy olemaan seurakoiranakin, kunhan saa riittävästi välillä purkaa toimintatarmoaan.

Kennelin asiakkaat tulevat yleensä Etelä-Suomen alueelta, koska kasvattaja ei myy pentuja ellei ole tavannut ostajaa ja varmistanut tämän sopivuutta mäyräkoiralle.

Kennelin imago perustuu pitkälle kasvatustyölle ja kokemukselle koirien kanssa. Pennunostajat saavat pennun mukana ja jo ennen pennunnoutoa runsaasti neuvoja ja jatkossakin kasvattaja pitää tiiviisti yhteyttä kasvatteihin.

 Kennelillä on myös kotisivut, joilla on paljon ohjeita ja rehellisiä kertomuksia myös mahdollisista ongelmista, mitä koiran kanssa voi tulla.

Pennunostajaan luodaan luottamussuhde, jolloin ostaja uskaltaa ottaa yhteyttä myös ongelmatilanteissa. Ja saa apua tarvittaessa vaikka henkilökohtaisella ohjauksella ja kasvattajan järjestämissä pentutapaamisissa.

 

Tuotteet / palvelut

Kennelistä myydään pentuja iloksi ja seuraksi, mutta niiden jalostuksessa on huomioitu mäyräkoiran alkuperäiset käyttötarkoitukset. Ostaja saa rodunomaisesti aktiivisen koiran, jolle neuvojen kera löytyy myös muita tapoja toteuttaa taipumuksiaan erilaisissa toimissa ja harrastuksissa.

Kasvattaja on perehtynyt koirankasvatuksen metodeihin, koiran luonteeseen ja käyttäytymiseen ja omaan rotuun niin hyvin, että osaa antaa vaihtoehtoisia neuvoja pennun- ja aikuisten koirien kasvatukseen.

Markkinatilanne

Pitkäkarvaisia normaalikokoisia mäyräkoiria syntyy huomattavasti vähemmän kuin muita karvanlaatuja. Jopa pitkäkarvaisia kääpiömäyräkoiria syntyy vuosittain enemmän. Markkinatilanne on siten hyvä ja riittää hädin tuskin täyttämään kysynnän mitä syntyy, kun vanhat mäyräkoirat kuolevat ja uusi saman rotuinen halutaan ostaa heti tilalle.

Tärkein asiakas on yleensä sellainen, jolla on ennenkin ollut pitkäkarvainen mäyräkoira. Välillä on voitu erehtyä toiseen rotuun ja taas palataan alkuperäiseen rotuun. Monet asiakkaat myös ennakoivat tilannetta ja tilaavat uuden pennun kasvamaan vanhan koiran rinnalle. Uusi tilaajakunta on metsästyksen harrastajat, jotka etsivät ajavaa koiraa peurajahtiin. Tällöin perheessä usein joku muu perheenjäsen haluaa ”kauniimman” version mäyräkoirasta. Asiakkaina on myös ensimmäistä koiraansa hankkivia, jotka ovat tutustuneet mäyräkoiraan jonkun sukulaisen tai tuttavan kautta ja innostuneet sen luonteesta ja temperamentista ja silti pienestä koosta.

Kilpailijat

Pentueen markkinatilanne voi hankaloitua yllättäen, jos samaan aikaan syntyy useampi pitkäkarvaisten pentue samalle markkina-alueelle Etelä-Suomeen. Vuositasolla pentueita syntyy kuitenkin niin harvoin että isompia ongelmia ei synny.

Kennelimme ei kilpaile edullisemmalla hinnalla. Emme myy alennuksella pentuja koskaan, vaan esimerkiksi kivesvian ilmetessä palautamme sopimuksen mukaisen osan kauppahinnasta vasta vuoden ikäisestä koirasta. Asiakkaalle meillä on kuitenkin osoittaa, että pentujen hinta on kohdallaan, koska niihin on panostettu työtä.

Pentuja hoidetaan täyspäiväisesti, eikä jätetä omiin oloihin. Ne saavat siis hyvän sosiaalistamisen jo pienenä ja mahdollisimman oikean ruokinnan. Myös emon hyvä hoito ja turvallinen ilmapiiri vaikuttaa myönteisesti myös pentujen kehitykseen. Voimme tarjota näin laatua ja varmistaa pentujen henkiset eväät uuteen kotiin.

Kilpailijoihin nähden etumme on juuri pentuihin panostettu aika ja luvattu neuvonta ja yhteydenpito kasvatteihin. Kilpailuvalttinamme on myös hyvät ja perusteelliset kotisivut, joista haetaan neuvoja ja tietoa. Annamme neuvoja myös sellaisille kyselijöille, jotka eivät ole asiakkaitamme.

Uutena vahvuutena on kasvattajan kuuluminen alueen suurimman mäyräkoirakerhon hallitukseen ja toimiminen kerhon sihteerinä. Tämä lisää uskottavuutta kasvattajan kokemuksesta ja mahdollisuuksista saada lisätietoa ja apua ongelmatilanteisiinkin.

Myynti ja markkinointi

Kennel myy pentuja vain Mäyräkoiraliiton pentuvälityksen kautta. Sinne pääsy edellyttää tiettyjen sääntöjen noudattamista, mikä myös lisää kasvattajan uskottavuutta. Emme ilmoittele lainkaan sanomalehdissä tai muissa lehdissä.  Mäyräkoiraliiton sivuilta löytyy myös aina meidän kasvattajatiedot ja linkin kautta pääsee kotisivuille. Paras ilmoituskanava onkin omat nettisivut, jotka ovat olleet olemassa nyt 4 vuotta ja kehittyneet koko ajan. Myös Koirat-comissa on kennelin vakiosivut ja sitä kautta tulee usein kyselyjä. Oikeat tosiostajat tulevat kuitenkin nimenomaan Mäyräkoiraliiton kautta.

Pennuille sellaisia koteja valittaessa, joissa ei aiemmin ole ollut koiraa, tärkeänä pidetään ostajan kykyä etsiä tietoa rodusta ja tutustua siihen ennen ratkaisua. Pentuja ei myöskään pääse katsomaan huvikseen, vaan ostajakandit on tarkkaan ensin tutkittu. Kaikki koirat on pentuna söpöjä, jolloin virhepäätöksiä voi syntyä, jollei oikeasti ole tutustunut rotuun aikuisena.

Korostamme markkinoinnissa, että etsimme pennuille sopivat kodit. Mäyräkoiralle sopivaan kotiin yritetään valita juuri se pentu, joka siihen perheeseen parhaiten sopii. Pentujen luonteita yritetään pienestä pitäen tarkkaan arvioida.

Kenneliin tulee paljon etukäteisvarauksia, mutta emme ota varauksia, laitamme vain postituslistalle. Halukkaat saavat sitten tietoa kun pentuja syntyy. Pennut voi varata alustavasti niiden synnyttyä, mutta varmasti vasta kun kasvattaja ja ostajaehdokas koko perheen kera on tavannut toisensa. Tämä tehdään jo alkukyselyiden aikaan sähköpostissa selväksi. Tämä karsii yleensä ostajat, jotka varailee pentuja sieltä ja täältä, eikä osta mistään.

Paras mainos on kuitenkin tyytyväinen asiakas, joka on onnistunut kasvattamaan pennustaan mieluisan kaverin, joka vastaa mielikuvia ja toiveita rodusta.

Kasvatustyön kehitys

Kasvatustyössä käytetään vain jalostustoimikunnan suosittelemia yhdistelmiä. Vaikka KoiraNet-järjestelmä onkin hyvä sukulinjojen seurantaan, ei sieltä näy saman vuoden samalle urokselle syntyneet pennut välttämättä reaaliajassa. Pitkäkarvaisissa on edelleen vaarana matadoriurosten käyttö vaikka vahingossa.

Aloitimme kantanartulla, jonka isästä tuli myöhemmin matadori-uros, kuten myös useista sen pojista. Tästä syystä kantanarttumme käyttö rajoittui yhteen pentueeseen. Sille löytyi kuitenkin ruotsalais-englantilainen uros, jolla saimme uuden jalostuksellisesti paremman linjan aikaiseksi. Valitettavasti samaa ruotsalaista linjaa tuotiin Suomeen enemmänkin, joten mahdollisuudet seuraavassa polvessa eivät lisääntyneetkään niin paljon kuin toivoimme. Tämä matadoreihin tahtomattaan törmääminen ja sukusiitos- ja linjasiitosten välttäminen antaa haasteen jalostusyhdistelmille, koska eri uroksia annetaan hyvin vähän käyttöön jalostusuroslistalle.
Jalostustyö vaatii tarkkaa seurantaa eri sukulaisten käytössä ja tarkkuutta löytää uusia mahdollisia sukuja, joilla kuitenkin saavutettaisiin myös käyttöominaisuuksien säilyttäminen.

Kennelimme tulee kasvattamaan pentueita harvakseltaan, jotta ehditään arvioida kasvatustyöntuloksia ja miettiä mihin suuntaan seuraavaksi.

Myös kasvattajan ja avainhenkilöiden kouluttautumiseen jalostustyössä, genetiikassa, koiran käyttäytymisessä ja koulutuksessa panostetaan. Samoin panostetaan rodunomaisten taipumusten testaamiseen ja näiden taitojen harjoittamiseen ja myös taitojen opettamiseen kasvattien perheille.

Talousarvio

Kenneltoimintamme on harrastustoimintaa. Jalostuskoirien kanssa panostetaan rahallisesti erityisesti näyttely- ja koemaksuilla ja –matkakuluilla. Pentuihin liittyvät kulut saadaan katettua kauppahinnoilla. Jos tulee yli 4 pennun pentue saadaan myös hiukan vaivanpalkkaa 2 kuukauden työstä. 6 pennun pentueessa saattaa jäädä hiukan tuloja myös sen vuoden näyttely- ja koemaksuihin.
Pentujen teettäminen on kuitenkin aina iso riski. Kulut saattaa tulla pienelläkin vastoinkäymisellä suuremmiksi kuin tulot.

SWOT-analyysi

vahvuudet                                                heikkoudet

kokemus jalostustyössä                              perinnölliset sairaudet rodussa
harvinaisempia sukua myös linjassa             perinnölliset sairaudet suvussa
hyvät välit jalostustoimikuntaan                   kaikki kasvattajat ei kerro sairauksista
käyttölinjaisia koiria                                    vaikea löytää käyttölinjaisia uroksia
into käydä koulutuksessa                            ei aina varaa tai aikaa

mahdollisuudet                                         uhkat

genetiikan kehittyminen                               ei voi valita mieleistä urosta
uudet kontaktit käyttöpuolelta                     nuoresta uroksesta voi tulla matadori
KoiraNet kehittyy                                      tietoja ei anneta jalostustoimikunnan käyttöön
suosio säilyy kun ei liikaa pentuja                usealla kasvattajalla kuitenkin samaan aikaan pennut

Riskitekijät ja niihin varautuminen:

riski                                     todennäköisyys                    vaikutus kenneliin                 miten varauduttu

epilepsiaa löytyisi lähisuvusta        10%                             sulkee jalostuksesta              geenitesteissä oltu
silmäsairaus suvussa                           2%                        sulkee jalostuksesta              silmätutkimukset
luonne ei kohdallaan                         20%   sulkee jalostuksesta              urosten luonne
koira kuolee onnettomuudessa         10%                         aukko jalostukseen               varovaisuus
sijoitusnartun kasvatus                      10 %  hermostuneita pentuja           pysytään tuttuina

Laatija Tuija Lindholm, kasvattajan jatkokurssin päätteeksi, Helsingissä 13.3.2008



 

:: © Kennel Käpälämäki :: Kuvien suoralinkittäminen ja luvaton kopiointi kielletty ::